Kalastus on yksi vanhimmista elinkeinoista Suomessa. Jo kivikaudella suomalaiset hyödynsivät vesistöjä ravinnonlähteenä, ja kalastusvälineet kuten harppuunat, verkot ja katiskat kehittyivät aikojen saatossa monipuolisiksi työvälineiksi. Erityisesti pohjoisen vesistöt, kuten Muonionjoki ja muut Lapin alueen joet ja järvet, ovat olleet tärkeitä kalastuksen keskuksia vuosituhansien ajan.
Keskiajalla kalastus muuttui yhä järjestelmällisemmäksi. Kalastusverot, vesialueiden omistukset ja kalastusoikeudet määrittelivät, kuka sai kalastaa missäkin. Lohet olivat erityisen arvokkaita, ja niitä toimitettiin jopa ulkomaille kaupankäynnin osana. Pohjoisessa, missä maatalous oli vähäistä, kalastus pysyi elintärkeänä elinkeinona.
1800-luvulla alkoi kalastusvälineiden teollinen valmistus, mikä teki harrastuksesta helpommin lähestyttävän. Samalla alkoi syntyä kalastusyhteisöjä ja -seuroja. Kalastus ei enää ollut vain toimeentulon lähde, vaan siitä tuli myös vapaa-ajan harrastus. Lapin kirkkaat joet houkuttelivat yhä enemmän matkailijoita kalastuksen pariin.
Nykyään kalastus on sekä perinteitä kunnioittava että vastuullisesti toteutettu harrastus. Teknologian kehitys, kuten kaikuluotaimet ja modernit vapakalastusvälineet, on muuttanut tapaa, jolla kalastamme. Samalla luonnonsuojelulliset näkökohdat ovat tulleet tärkeäksi osaksi kalastuskulttuuria.
Ruotokisko toimii Muonion alueella, jossa kalastuksella on syvät historialliset juuret. Yritys tarjoaa retkiä alueille, joilla kalastuksen historia näkyy edelleen luonnossa ja kulttuurissa. Lue lisää: www.ruotokisko.fi